Minttu kävi pikareissun pikkuveljensä ristiäisissä ja kun tuli sieltä kotiin, niin on puhunut, että hän haluaisi olla pohjoisessa aina. Siellä missä on mummola ja isä ja perhe, mutta ei ilman äitiä. Äidin pitää olla mukana ja meidän pitäisi asua mummolan vieressä.
Sitten se taas iski muhun; syyllisyydentunne. Iltaisin on ollut vaikeinta, peitellä ja jättää hänet nukkumaan omaan sänkyyn, kun iltasadun aikana kietoo pienet kädet mun ympärille. Itkuhan siinä on tullut monena iltana.
Olen katsonut pientä nukkuvaa tyttöä, silittänyt hiuksia ja miettinyt, että olenko tehnyt väärät valinnat? Jaksaako Minttu? Miten Minttu tulee pärjäämään? Mitä Minttu ajattelee? Miltä hänestä tuntuu? (Apua.)
Olen ollut huolissani, kun häntä ei kiinnosta lukeminen, kirjoittaminen menee toisinaan hyvin ja toisinaan miten sattuu. Itse hän vain hihittelee asialle ja kysyy, että "Kirjoitinko mä äiti nyt vähän niinkun päin puuta tän?".
Otanko minä itse tämän liian vakavasti? Vertaanko Minttua itseeni, kun itse opin niin aikaisin lukemaan ja kirjoittamaan?
Eskarin tädit olivat huolissaan Mintun kirjoittamisesta ja hahmottamiskyvystä. He kysyivät myös, että voisiko Mintun näön ja kuulon tarkastuttaa, että ne saataisiin sulkea pois, jos ei ole kyse siitä, ettei hän esimerkiksi näe kunnolla.
Näkö ja kuulo tarkastettiin ja kaikki oli niiltä osin ok.
Eskarissa alettiin puhumaan lukihäiriöstä ja huolestuin entisestään.
Neuvolassa taas sanottiin, ettei ole mitään syytä huoleen, kun heidän mielestä Minttu hahmottaa ihan normaali 6-vuotiaan tavoin ja kirjoituskin sujuu. Puhuimme meidän elämästä (ero, muutto yms.) ja Mintun jaksamisesta. Neuvolasta sanottiin, että heidän mielestä on tärkeintä tällä hetkellä se, että tämä pieni tyttö on selvinnyt niistä kaikista suurista muutoksista tähän mennessä ja käyttänyt ne voimavarat siihen selviämiseen eikä uuden oppimiseen. Helpotti hieman ja silmät täyttyivät helpotuksen kyyneleistä, kun joku sanoi, että mun tytöllä on kaikki ihan hyvin. Mutta sit taas kotona illalla mietin, että olenko minä omilla valinnoillani väsyttänyt oman lapseni?
Eskarin alettua Minttu on ollut todella väsynyt. Aiemmin tämä aamuvirkku on herännyt viimeistään seitsemältä, mutta nyt aamuisin on mentävä herättämään vaikka illalla menee hyvissä ajoin nukkumaan.
Juttelin päiväkodilla Mintusta ja päiväkodinjohtajan mielestä väsymys voi johtua siitä, että eskarissa on niin intensiiviset 4 tuntia ryhmässä eikä Minttu ole siihen vielä tottunut. Neuvolatädin mielestä väsymys voi johtua siitä, että Mintulle on raskaampaa opetella uusia asioita kuin toisille ja eskarin aloitus on vaatinut häneltä enemmän.
Arvailuja, arvailuja.... Kummat tietävät paremmin, neuvolatädit vai päiväkodin henkilökunta?
Elina
Asiat ei ole yksiselitteisiä kun ne ajattelee lapsen kannalta. Se mikä itselle tuntuis parhaimmalta, voi olla, että on lapselle jotain muuta.
VastaaPoistaToivotaan parasta <3